Pää räjähtää kivusta – tältä migreeni tuntuu

Aivot eivät itsessään tunne kipua. Päätä alkaa särkeä, kun aivoja ympäröiviä rakenteita, kuten aivokalvoja tai laskimoita, ärsytetään. Ärsykkeitä voivat olla kaikki normaalista poikkeavat asiat, kuten syömättömyydestä johtuva matala verensokeri tai juomattomuudesta johtuva nestehukka.

Satunnainen jomotus talttuu useimmiten levolla, liikkeellä tai itsehoitosärkylääkkeillä. Pääkipu kuitataan usein ohimenevänä vaivana: lääke suuhun ja eteenpäin. Kun vaiva on niin tavallinen, voi jäädä huomaamatta, kuinka usein päätä särkeekään.

– Kiinnitä ensin huomiota elintapoihin ja ergono­miaan. Syötkö riittävän usein ja liikutko myös työpäivän aikana? sanoo neurologi Marja-Liisa Sumelahti.

Syy särkyyn pitää selvittää

Jos päänsärkyä on usein tai se on jatkuvaa, aiheuttaja on syytä tutkia. Moni sairastaa migreeniä tietämättään, Sumelahti yllättää. Lääkäritkään eivät aina tunnista sitä.

– Migreeni voi jäädä alidiagnosoiduksi, koska ­siihen liittyy paljon epätyypillisiä oireita.

Yhtä oksettaa ja päässä jyskyttää niin kovaa, että taju meinaa lähteä. Toisella juilii lievästi niskassa. Kyseessä voi silti olla sama sairaus.

Migreeni menee herkästi ­jännityspäänsäryn piikkiin. Molemmista voi kärsiä samanaikaisesti. Jännityspäänsäryssä kipu tuntuu niskassa ja takaraivossa tai pantamaisesti pään ympärillä. Migreeni voi oireilla samalla alueella. Stressi voi laukaista molemmat.

Jännityspäänsäryn syynä voivat olla narskuttelu ja niskan ja hartioiden jännittäminen. Sen tarkka syntymekanismi ei ole selvillä. Kipu voi kestää päivistä viikkoihin.

Tunnistamista helpottaa se, että jännityspäänsärky voi helpottua liikunnalla, migreeni yleensä pahenee.

Muuta toistuvaa päänsärkyä voivat aiheuttaa esimerkiksi masennus, univaikeudet ja silmien taittovirheet.

Sarjoittaisessa päänsäryssä eli Hortonin neuralgiassa kipu on niin repivää, että sitä kutsutaan itsemurhapää­kivuksi. Diagnosointia vaikeuttaa se, että Horton peittyy usein migreenin alle.

1. Jännityspäänsärky tuntuu pantamaisena kipuna pään ympärillä tai puristuksen tunteena päälaella. Joskus se oireilee myös niskassa. 2. Poskiontelo­tulehdus voi tuntua särkynä poskipäissä ja otsalla. 3. Migreeni voi sykkiä ohimolla, otsalla tai takaraivolla, joskus myös niskassa. Kipu on yleensä toispuoleista ja pahenee rasituksessa. 4. Hortonin neuralgia tuntuu erittäin voimakkaana kipuna toisen silmän takana. Kohtauksessa toinen silmäluomi voi roikkua ja osa kasvoista mennä tunnottomaksi.

Migreeni tulee hiipien

Millaisista oireista migreenin voi tunnistaa? Ennen kohtausta mieli voi ailahdella ja olla keskittymis­vaikeuksia, väsymystä, haukottelua ja makeanhimoa. Ennakko-oireet saattavat alkaa jo vuorokautta ennen kipua.

Pienellä osalla, 10–15 prosentilla migreenipotilaista tulee silmiin aura-oireita: sahalaitaa ja kirkkaita valoja. Puhe voi puuroutua, osa kropasta puutua. Aura menee yleensä ohi tunnissa. Viimeistään sen jälkeen iskee kipu.

Migreenisärky on yleensä toispuoleista, jyskyttävää ja kestää neljästä tunnista kolmeen vuorokauteen. Tekee mieli vetäytyä pimeään, hiljaiseen tilaan. Osaa oksettaa.

Aina kipu ei kuitenkaan iske. Kivuton migreeni on aurallisen migreenin harvinainen muoto. Noin kaksi prosenttia kaikista migreenikohtauksista on kivuttomia.

– Ne saattavat hämmentää. Potilas ei välttämättä tunnista kohtausta migreeniksi, Sumelahti sanoo.

Kaikki kipu ei silti ole migreeniä.

– Moni kärsii pääkivusta, joka ei täytä migreenin kriteerejä, mutta siihen liittyy migreenin piirteitä: päätä kivistää, kun on kiire, skippaa ruoan ja unohtaa juoda, sanoo aivotutkija Verneri Anttila Helsingin yliopistosta.

Anttilan mukaan kyse voi olla epätyypillisestä migreenistä. Osittaiset oireet voivat ennustaa, että ihmiselle kehittyy myöhemmin migreeni. Migreeni­potilas reagoi usein herkästi erilaisiin elimistön ärsykkeisiin: verensokerin laskuun, hajuun ja valoon.

Kohtaus alkaa, kun aivorungon tumakkeet ­aktivoivat kolmoishermon aivokalvoja hermottavia osia, mistä seuraa yleinen herkistynyt tila. Osa saa kohtauksen poikkeavasta rasituksesta, kun vaikka nostaa painoja tai yskii. Harvinaisessa migreenin alatyypissä särky alkaa seksin yhteydessä.

– Migreeni on eräänlainen yliherkkyystila. Lieväkin tuoksu voi haista liian tujakalta ja pienetkin äänet kuulostaa voimakkailta. Ikään kuin volyymi mikro­fonissa olisi liian kovalla koko ajan, Anttila kuvaa.

Toipuminen saattaa kestää päiviä

Kipukohtauksen jälkeen olo voi olla hutera päiviä. Jälki­oireet muistuttavat ennakko-oireita: väsyttää, mieliala vaihtelee ja on vaikea keskittyä. Osasta tulee ylienergisiä.

– Potilas voi olla yhden kohtauksen takia toiminta­kyvytön päiviä, Sumelahti sanoo.

Migreeni ei näy verikokeissa. Lääkäri tekee diagnoosin oireiden perusteella. Sumelahti kehottaa menemään lääkäriin aina, jos pääkivussa on migreenin piirteitä.

Kun kipu toistuu, ongelmia voi tulla hoidostakin. Liika kipulääkkeiden käyttö voi aiheuttaa lääkepäänsärkyä.

Kun kipupäiviä on enemmän kuin 15 kuukaudessa usean kuukauden ajan, migreeni on krooninen. Usein kroonistuminen tapahtuu huomaamatta vuosien aikana.

– Jos migreenikohtauksen hoito viivästyy jatkuvasti ja hoitoannokset ovat riittämättömiä, usein toistuva kipu voi saada aivojen kipualueet herkistymään.

Se pahentaa tilannetta entisestään.

Tulehduskipulääkkeitä, kuten tavallista ibuprofeenia, ei suositella kroonisen migreenin hoidossa yli 15 päivänä kuukaudessa. Triptaani-kohtauslääkkeiden turvarajana pidetään kymmentä käyttöpäivää. Jos migreeni on krooninen, suositellaan estolääkitystä.

Sumelahti korostaa, että on tärkeää, ettei seuraavaa kohtausta joudu pelkäämään. Voi luottaa hoitoon.

– Jatkuva kipukohtauksen pelko aiheuttaa stressiä, joka saattaa altistaa taas uudelle kohtaukselle.

Naishormonin heittely pahentaa

Suomessa on tutkittu migreenin perinnöllisyyttä. Tutkijat ovat tunnistaneet noin 40 geenivarianttia, jotka lisäävät sairastumisen todennäköisyyttä. Suomessakin on sukuja, joissa lähes kaikilla perheen­jäsenillä on migreeni.

Migreeni on etenkin naisten tauti. Maailman terveysjärjestön WHO:n arvion mukaan sitä sairastaa noin 16 prosenttia naisista ja noin 7 prosenttia miehistä.

Epäreilu asetelma sukupuolten välillä johtunee naisten hormoneista. Erityisesti estrogeenitasojen heittely kuukautiskierron eri vaiheissa tekee sairaudesta piinallisen.

Kun estrogeenitaso laskee, kohtaus saattaa iskeä. Siksi kohtaus alkaa usein kuukautisten ensimmäisinä päivinä.

– Kuukautisiin liittyvä migreeni on voimakkain ja pitkä­kestoisin. Se on myös kaikkein hankalin hoitaa. Voi olla, että migreenin estolääkitys tehoaa muuten, mutta silti kuukautismigreeni vaivaa, Sumelahti sanoo.

Kuukautisiin liittyvä pääkipu ei kuitenkaan välttä­mättä ole migreeniä. Kuukautisvuodossa kehoon vapautuu tulehdusvälittäjäaineita, prostaglandiineja. Ne säätelevät sitä, miten kipuaistimus kulkee ääreishermostosta keskushermostoon. Sekin voi aiheuttaa särkyä.

– Vaikka kuukautispääkipu lievittyisi itsehoitosärkylääkkeillä, kipu voi olla migreeniä, Sumelahti sanoo.

Raskaus on yleensä hormonaalisesta migreenistä kärsiville hyvää aikaa, koska hormonitasot pysyvät korkeina mutta vakaina. Migreeni voi heiketä tai jopa pysyä poissa. Osalla auttaa hormonaalinen ehkäisy.

Migreeni on yleensä vaikeimmillaan vaihdevuosissa 45–55-vuotiaana. Silloin estrogeenin tuotanto vähenee ja hormonitasojen heittely altistaa särkykohtauksille.

– Kun vaihdevuodet ovat ohi, monen migreeni helpottuu. Kuusikymppisillä hankala migreeni on huomattavasti harvinaisempi, Sumelahti sanoo.

Päänsärky on yhä isompi taakka

Kipujen pahenemista vaihdevuosi-iässä voi ­selittää myös kuormittava elämäntilanne. Moni huolehtii työn ohessa lapsistaan ja ikääntyvistä vanhemmistaan.

Kuormana voivat olla myös muut sairaudet. Migreeni­potilailla diagnosoidaan muita enemmän fibromyalgiaa, tuki- ja liikuntaelinsairauksia sekä masennusta.

– Ajatellaan, että yhdistävä tekijä on keskushermoston kipuratojen herkistyminen, Sumelahti sanoo.

Toistuvat pääkivut ovat erityisen häiritseviä. Ne vievät energiaa, lamauttavat, jopa invalidisoivat. Mieltä voi painaa jatkuva huoli. Miten jaksaa, kun koko ajan sattuu?

– Kroonista migreeniä ei hyväksytä syyksi jäädä työ­kyvyttömyyseläkkeelle, Sumelahti sanoo.

Myös kiire ja stressi altistavat pääkivulle. Kärsivätkö nykyihmiset aiempia polvia enemmän päänsärystä?

– Tätä ei ole tutkittu, mutta migreeni voi olla aiempaa isompi taakka. Elämäntahdin kiristyminen on tuonut lisää suorituspaineita, jotka lisäävät alttiutta oireilulle.

Sumelahti korostaa, ettei sairaus ole kantajansa syy.

– Migreeni on periytyvä ominaisuus, jota kukaan ei hanki itselleen. On tärkeää, ettei siitä syyllistetä.

Kipu voi uuvuttaa ja masentaa

Kipupsykologi Terhi Runsio kohtaa vastaanotollaan sitkeitä ja itseltään paljon vaativia migreenipotilaita. He joutuvat opettelemaan olemaan itselleen armollisia.

– Vaatii aikaa, kokemusta ja kivun kanssa elettyä elämää, jotta tunnistaa, mikä on paras tapa selviytyä.

Kuntouttava hoito kipupsykologin tai psykoterapeutin kanssa voi auttaa jaksamaan. Entä helpottaisiko osittainen työaika, työn jaksottaminen tai etätyö elämää?

Kipu-uupumus on päänsärkypotilailla yleistä. Kipu altistaa unihäiriöille ja vaikeuttaa arjesta selviytymistä, mikä voi aiheuttaa syyllisyyden ja häpeän tunteita. Potilas saattaa pelätä, että muut pitävät häntä töykeänä ja laiskana, kun hän joutuu perumaan sovittuja asioita.

Kipu-uupumus sekoitetaan herkästi masennukseen. Masennus ja ahdistus ovat yleisiä reaktioita pitkäaikaisiin kipuongelmiin.

– Masennus heikentää ihmisen selviytymistä kivusta. Ahdistus puolestaan voimistaa kivun tunnetta. Siksi niiden hoito on osa kivun hoitoa, Runsio selittää.

Kipu on paitsi fyysinen myös emotionaalinen kokemus. Se voi aiheuttaa epätoivoa, kiukkua, raivoa ja kateutta. Tunteet ovat normaaleja reaktioita kärsimykseen.

– Kivuliaat ihmiset ovat usein herkkiä sille, että heidän kipuaan vähätellään. Moni joutuu todistelemaan vointiaan, Runsio sanoo.

Uusi lääke tuo toivoa

Viime keväänä Suomessa tuli Kela-korvauksen piiriin uusi biologinen migreenin estolääke. Se salpaa kipua tuottavan CGRP-peptidin toiminnan. Kipusignaali pysähtyy.

Uuden lääkkeen käyttäjillä kipupäivät ovat parhaimmillaan vähentyneet puoleen, osalla tätäkin enemmän.

– Lääke on isoin kehitysaskel sitten 1990-luvun, Marja-­Liisa Sumelahti sanoo.

Sen rinnalla käytetään estohoitona edelleen verenpaine-, masennus- ja epilepsialääkkeitä.

Biologista lääkettä voidaan kokeilla, jos migreeni on vaikea, kohtauksia on vähintään kahdeksan kuussa eivätkä muut estolääkkeet ole tuoneet apua.

Lääkettä pistetään ihon alle kerran kuussa. Se on muihin estolääkkeisiin verrattuna kallis. Potilaan maksettavaksi jää noin 600 euroa vuodessa.

On arvioitu, että lähes 40 prosenttia migreenipotilaista tarvitsisi mitä tahansa estolääkettä, mutta vain noin joka kymmenes saa sitä.

– Terveydenhuollossa on iso haaste tunnistaa ja lääkitä migreeni oikein. Uusi lääke on tuonut potilaille toivoa paremmasta elämästä, Sumelahti sanoo.

Lukijat kertovat

Lähde: K&T:n nettikysely kesä-heinäkuussa 2019. Kyselyyn vastasi 123 ihmistä.

”Jos raitis ilma, venyttely ja veden juonti eivät tehoa, otan särkylääkkeen ja menen hämärään. Piparminttuöljy voi auttaa, jos sitä muistaa nuuhkia jo ennen pahinta särkyä.” Hanna

”Päiväunet auttavat usein, mutta töissä lepo ei onnistu. Silloin joudun ottamaan särkylääkkeen.” Emma

Juttu on julkaistu Kauneus & Terveys -lehden numerossa 12/2019.